Tänään on Hiljan päivä 8.10. Tiesitkö että se on myös valtakunnallinen Hiljaisuuden päivä?
Se mitä minä en tiennyt, on se että tämä on oikeasti Kuulo-, ja Luonnonsuojeluliittojen yhteinen hanke.
Jo nämä kaksi liittoa, tuovat hiljaisuuteen hyvin erilaiset näkökannat. Esimerkiksi, mitä jos en kuulisi linnun laulua? Miltä tuntuisi olla metsässäkin, täydessä hiljaisuudessa.. Ei veden lorinaa, tuulen kohinaa.
En ole kovasti perehtynyt, mutta uskon että kuulo asioihin on varmasti jo monenlaisia keksintöjä, mutta olisi se vain hurjaa.. Ja onneksi käsittääkseni silloin taas jokin toinen aisti vuorostaan terävöityy. Luonnon kauneus on myös henkeä salpaavaa, löydän monesti sitä metsässä ja sitä on vain pakko kuvata..
Itse huomaan, että metsässä on alkanut ”kuulla” ihan erilailla kuin aiemmin. Pysähdyn useammin ja vain havainnoin.
Olenko aiemmin edes kuullut näin paljon erilaisia lintujen lauluja??
Miten sykähdyttävää on kevät talvella kuulla ja tuntea veden lorina lumen alta <3 Jäämme koirien kera monesti katselemaan ja ihmettelemään, kuin se olisi tullut eteemme ensi kertaa..
Koskenrannassa taas huomasin, että ääni oli niiiiin kova, että tuli tunne että täältä on noustava pian pois. Huomaan myös että kotosalla, kun toinen haluaa kuunnella hyvää musiikkia voluumit kaakossa tai televisioissa on kova hässäkkä menossa; huomaan toivovani, että voi kun muutkin nauttisivat hieman hiljaisemmastakin äänistä =)
Mutta sitten taas kun koti hiljenee, ja kaikki ovat menossa, on niitäkin hetkiä että kaipaisi jopa vähän ääntä..
Tai jokainen joskus tunnistaa varmasti sellaisenkin, jos olet saanut sanaharkkaa jonkun kanssa ja toinen vastaa siihen pidemmällä hiljaisuudella…
Luonnossa olevat äänet, koen kuitenkin kuin hiljaisuudeksi. Metsän kuiskailuiksi, pysähtymään hetkeen.
Hiljaisuutta on siis oikeasti monenlaista, se voi herättää monenlaisia tunteita ja tuntemuksia. Ja joskus olla hyvin erilaista kuin taas toisena päivänä jne..
Mutta tiedätkö mihin se on ihan parasta?
Siihen että kuulet missä olet menossa. Pysähtyen oikeasti itsesi äärelle!
Se mikä siitä joskus ei tee niin helppoa, voi olla vaikkapa se, että mieleen nousee paaaljon asioita; okei, olen tainnut unohtaa taas viime hetkinä pysähtyä ja vain kuunnella..
Ja silloin voi nousta asioita, joita et ole kerennyt huomata tai havaita lainkaan!
Mutta anna niille lupa nousta, jotta ne voi tulla kuulluksi, ja jotta voit antaa niille luvan myös jatkaa matkaansa.
Eivätkä ne kaikki välttämättä ole mieluisia, eikä edes totta mutta niihin olekaan tarvetta takertua, silti itsellensä on hyvä tulla kuulluksi aika ajoin <3
Joskus sieltä voi nousta jotakin hyvinkin tärkeää.
Tämä teksti on Jouni Hallikaisen kirjasta Tie nimeltä Yin;
Mitä näet, kun et katsele?
Mitä kuulet, kun et kuuntele?
Mitä tunnet, kun et tunnustele?
Mitä koet, kun et koettele?
Mikä liikahtaa, kun et liiku?
Tämä joka kertaa pysäyttää minut eri asioiden äärelle. Se on koskettavaa ja pysäyttävää.
Ja niin tärkeää. Muistetaanhan siis kuunnella, myös hiljaa <3
Hiljaisuuden hyötyjä
Se voi vähentää stressioireita, tapahtuen hiljalleen ja harjoittelemalla. Eihän sitä kukaan olla seppä syntyessään.
Se parantaa varmasti kykyäsi keskittyä. Tunnistanet itsekin kun monella on puhelimet kädessä samassa tilassa, eri musiikit pauhaa ja televisiokin vielä päällä. Mihin siinä pitäisi keskittymisensä kohdistaa? Minä ainakin tunnistan!
Omalle teinillenikin pitää muistuttaa, että kokeilepa lukea kokeisiin ilman että tuo puhelin huutelee vieressä. Tämä on tätä älylaitteiden ihanaa nykyaikaa…
Kun olet ollut myös hiljaisuudessa, sinun saattaa olla helpompi laskeutua yöunille tai nukkuakin paremmin.
Tai ainakin suosittelen testaamaan vaikutuksia. Toinen toimii toki toiselle, toinen toiselle. Mutta levollisuuttakin se tuo!
Se myös laskee yleisesti verenpainetta. Sen ehkä havaitsetkin kun verenpaineesi alkaa nousta 😉 Mutta tunnistatko myös sen kun se laskeutuu? Näin yleensä tapahtuu hiljaisuudessa. Joskus alkuun voit havaita jopa sykkeen nousua, mutta kun kuuntelet, et pyri muuttamaan mitään. Keskityt vaikkapa uloshengähdyksiisi, voit havaita kaiken hellittämisen hiljalleen. Hellittämisen tälle hetkelle. Sellaisena kuin se on.
Miten me voisimme hiljaisuudesta tänään nautiskella?
Kokeile sitä metsää, se tuo hyvin erilaiset äänet ainakin kuulolle. Kävele tunnustellen.
Ota kirja käteesi, uppoudu tuoliisi viltin alle.
Kirjoita tai maalaa. Mitä vain muotoutuu tänään paperille.
Ota puoliso, ystävä, lapsesi tai lemmikkisi kainaloosi. Nautiskele läheisyydestä. Joskus on parasta vain olla yhdessä, sanomatta edes sanaakaan. Vain tuntien toisen täysi läsnäolo tälle hetkelle.
Tee jokin hiljainen harjoitus, jossa jo tiedät mitä teet.
Jotta sinun ei tarvitse jatkuvasti seurata ohjeita. Ja voit vain keskittyä olemiselle.
Teemme yin- joogassa tänään ja ensi viikolla näin!
Silloin tällöin pidän näitä ”hiljaisempia” tunteja.
Tutut liikkeet, vähän mutta tärkeät ohjeistukset riittäen, saat hellittää asentoosi. Pitkään ja palautuen, silti hiljainen rauhoittava musiikki taustalla. Jotta voit keskittää olosi joko hengitykseesi tai musiikkiin, johonkin tuttuun ankkuriin jos kaipaat huomiosi palauttamista ja kiinnittämistä juuri tähän hetkeen. Hellitetään menneestä, ei kiirehditä tulevaan, miten levollista olla vain nyt ja tässä.
Ja muista että hiljaisuudenkin harjoitukset ovat jokaiselle omansa, luota itseesi ja siihen että tiedät mikä sinulle on juuri se paras. Ja anna sen tehdä hyvää <3
Kaiken melun lisääntymiselle, tuodaan esiin myös hiljaisuutta ja sen tärkeyttä.
Lempeyden kuiskauksin metsäkuvailija
Riikka
Pimeä, hiljainen.
Kyljessä toisen lämpö, hengitys.
Osaisinpa olla tässä, en liukuisi huomiseen, eiliseen.
Lepäisin lumpeena lammella.
(Pirunpelto)
Comments